Kysymyksiä ja vastauksia narsismista, osa 1/3.

Pyysin Instagram -seuraajiltani mitä tahansa kysymyksiä liittyen narsismiin. Sain noin kaksikymmentä kysymystä, joista käsittelen ensimmäiset seitsemän tässä blogitekstissä.

Jos haluat kuulla vastaukset mieluummin videolta, niin voit katsoa ne YouTube -kanavaltani ”Narsismi-info”.

Mennään kysymyksiin.

Olisiko terapiasta jotain hyötyä jo siinä vaiheessa, kun olen vielä narsistisessa suhteessa?

Ehdottomasti kyllä. Moni narsistisessa suhteessa oleva joutuu kokemaan erityisesti henkistä väkivaltaa, joka syö hitaasti itsetuntoa ja itseluottamusta, esimerkiksi tähän terapia voi narsistisen suhteen aikana tuoda hyvää apua. Myös oman tilanteen tarkastelu ja jäsentäminen puolueettoman ammattilaisen kanssa rauhallisessa terapiaympäristössä on tuonut monelle suurta apua ja helpotusta.

Toki terapiassa voi ja kannattaa käydä myös silloin, vaikka elämässä ei olisikaan mitään suurta ongelmaa tai kriisiä. Terapia on turvallinen paikka tarkastella vaikka omia totuttuja toimintamalleja ja pohtia omia unelmia ja keinoja niiden toteuttamiseksi.

Seuraavat kysymykset kuuluivat näin:

Minkälaista häiriöksi luokiteltu narsismi voi olla lievimmillään, entä pahimmillaan?

Missä menee raja narsismin, haitallisen ja terveen itsekkyyden välillä?

Lievimmillään narsismi voi olla tervettä itsekyyttä, joka ei tuota jatkuvaa haittaa itselle ja muille, eikä ihminen halua vahingoittaa läheisiään.

Terveesti itsekäs ihminen tiedostaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa, hän uskaltaa ottaa riskejä esimerkiksi työelämässä, hän osaa sanoa ei ja pitää puolensa, eikä anna itseään käytettävän hyväksi.

Terveesti itsekäs ihminen työskentelee sinnikkäästi omien tavoitteidensa eteen ja hän kykenee ottamaan huomioon myös ympärillä olevat ihmiset, sekä ympäristön, jossa elää.

Haitallisissa ja jopa vaarallisissa määrissä narsistisia piirteitä omaavan ihmisen käyttäytyminen on äärimmäisen itsekästä, röyhkeää, sekä julmaa ja hän ajaa pääasiassa aina vain omaa etuaan. Hän käyttää muita pelinappuloina hakien itselleen hyötyä asiasta kuin asiasta. Kyvyttömyys tuntea empatiaa on korostunut ja tämä näkyy tunnekylmänä ja muita loukkaavana ja ohittavana käytöksenä.

Pahimmillaan narsismi on jopa tappavan vaarallista. Kostas Papaqeorgiou kertoo Medical News Today -lehden artikkelissaan narsismin olevan sekoitus machiavellismia, psykopatiaa ja sadismia. Tämä tarkoittaa siis sitä, että narsisti on mestarillinen manipuloija, joka saa kaikessa tunnekylmyydessään nautintoa muiden satuttamisesta.

Hannu Lauerma, psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja psykoterapeutti sanoo kaikkien perhesurmaajien olevan narsistisia psykopaatteja.

Raja terveen ja haitallisen itsekkyyden välillä menee siinä, ettei itsekkyys aiheuta itselle ja muille jatkuvaa haittaa ja kärsimystä.

Mikä tekee narsistista niin julman ja säälimättömän ja voiko narsisti tuntea sääliä?

Jotta ihminen voisi tuntea sääliä olisi hänen ensin havaittava toisen kärsimys, joka sitä myötä herättäisi empatian tunteen ja joka johtaisi myötätuntoiseen tekoon toisen kärsimyksen lievittämiseksi (auttamiseen, lohduttamiseen, tukemiseen tai johonkin muuhun hyvän tekemiseen toiselle).

Narsistien kyky tuntea empatiaa on heikentynyt ja tutkimuksissa on todettu, että vaikka narsisti tuntisi empatiaa hän usein valitsee jättää käyttämättä sen. Tämän vuoksi narsistin toiminta voi olla hyvin kylmää ja julmaa jopa omia läheisiä kohtaan.

Tunnekylmyys siis selittää julmaa käyttäytymistä suurelta osin.

Miksi narsisti on julma ja ilkeä eikä kadu sanojaan tai tekojaan vaan syyttää muita teoistaan?

Edellinen vastaus liittyen empatiakyvyttömyyteen ja tunnekylmyyteen antaa vastauksia myös tähän kysymykseen.

Häpeä ja huono itsetunto, joiden sanotaan olevan myös narsismin ydinongelmia voivat vaikuttaa julmaan, ilkeään ja tekojaan katumattomaan käyttäytymiseen suuresti. Häpeä on yleisesti hyvin vaikea tunne, mutta narsistille sen kohtaaminen voi olla tuhoisaa. Narsisti haluaa nähdä itsensä täydellisenä ja virheettömänä. Tuntiessaan häpeää narsisti voisi joutua kohtaamaan oman vajavaisuuden, johon hän ei yksinkertaisesti pysty ja jota hän ei halua nähdä. Todellisen itsen näkeminen, hyvine ja erityisesti myös huonoine puolineen voisi romahduttaa koko narsistisen ihmisen maailman.

Narsistin syyttäessä muita teoistaan hän ikään kuin peilaa omia tekojaan muille, tarjoaa niitä toisten harteille ja jos läheinen ottaa syyt omille niskoilleen narsisti vapautuu teoistaan ja pystyy näin näkemään itsensä jälleen täydellisenä, virheettömänä.

Lisää narsistin häpeästä löytyy esimerkiksi Ihminen tavattavissa – YouTube -kanavalta, jossa Tommy Hellsten puhuu narsismista.

Mistä johtuu narsistin yhtäkkiset raivokohtaukset, jopa väkivaltaiset raivokohtaukset? Ihan kuin ihminen muuttuisi toiseksi persoonaksi.

Narsistiseen käyttäytymiseen kuuluva impulsiivisuus selittää ainakin yhdeltä osin raivokohtauksia.

Narsistilla on usein hyvin vaikea tunnistaa ja käsitellä omia haastavia tunteita tai ajatuksia. Hän on heikossa yhteydessä itseensä. Keinottomuus kohdata esimerkiksi menettämisen pelkoa tai loukkaantumisen tunteita voivat johtaa äkillisen raivokkaalle puolustuskantille, jotta nuo vaikeat tunteet voisi lakaista maton alle ja unohtaa ne mahdollisimman nopeasti.  

Voiko narsismia esiintyä ilman ulospäin suuntautuneisuutta ns. johtajan ominaisuuksia?

Kyllä voi. Haavoittuva narsisti on käyttäytymiseltään erilainen, kuin esimerkiksi piittaamaton narsisti.

”Tutkimuksissa on havaittu, että narsistit voidaan jakaa karkeasti seuraavaan kolmeen alatyyppiin:

  1. piittaamaton tyyppi: tyypillisin alatyyppi, mahtaileva, huomionhakuinen, ylemmyydentuntoinen, röyhkeä, sosiaalisesti hurmaava huolimatta siitä, että hän ohittaa muiden tarpeet, ihmissuhteissaan räjähtelevä ja erittäin itsekeskeinen. Yhteys päihteidenkäyttöön ja epäluuloisuuteen on koholla.
  2. haavoittuva tyyppi: levoton, hypersensitiivinen muiden arvostelulle, jatkuvasti kateellinen toisille ja erittäin itsekeskeinen. Omanarvontunne perustuu vertailuun. Pitää itseään salaa ylivertaisena. Ihmissuhteissaan ujo, pinnallisesti vaatimaton ja yliherkkä luokkaantumaan. Yhteys masennukseen ja ahdistuneisuuteen on koholla.
  3. huomionhakuinen tyyppi: itsenäinen, mahtaileva, kilpailullinen, seksuaalisesti provokatiivinen, käyttää narsistisia piirteitään menestymiseen. Harvemmin näyttäytyy ensivaikutelmaltaan narsistisena persoonana. Hyvän toimintakykynsä vuoksi nämä yksilöt tunnistetaan harvemmin.”

( http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/mielenterveys-ja-parisuhde/miten-irtaudut-ja-selviydyt-suht/narsismin-tunnistaminen-on-vaike/)

Uskon että kysymyksessä kuvataan haavoittuvaa tyyppiä, jonka käyttäytymisessä narsistiset piirteet eivät näyttäydy ulospäin niin räikeästi, kuin esimerkiksi piittaamattoman narsistin piirteet. Narsistista käyttäytymistä voi siis esiintyä ilman ulospäinsuuntautuneisuutta, ns. johtajan ominaisuuksia.

Kiitos kaikille teille, jotka lähetitte näitä hyviä ja tärkeitä kysymyksiä! Kysymyksiä jäi vielä jäljelle ja tulen vastaamaan niihin hieman myöhemmin niin täällä blogissa, kuin YouTube -videoilla.

Lisää tietoa narsismista, kokemustarinoita ja terapeuttisia keinoja toipumisen avuksi löydät esikoiskirjastani: ”Hyvästit narsistille, tervetuloa oma elämä” (Kirjapaja. 2020.)

Koodilla: NARSISTI saat -30% alennuksen kirjasta 31.12.2020 saakka.

Voit tilata kirjan täältä: https://lkkp.kauppakv.fi/sivu/tuote/hyvastit-narsistille/2715463

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *