Ilman rajoja on vaarassa ajautua huonosta suhteesta toiseen

 

Minä ajelehdin jälleen kohti uutta myrskyä. Vedän puoleeni rajuilmoja enkä tiedä miksi. Haluaisin nähdä tyyntä ja lämmetä auringon lempeistä säteistä.

Ne eivät ole sinua varten -sanoi myrskyni ja roiskaisi päälleni mustaa myrkkyään ja jatkoi jälleen mylvimistään.

Vaikenin, koska niin oli parasta. Ärsytettynä se heiluttaisi minua niin kovaa, että kaatuisin. Oli parempi olla hiljaa ja tyytyä osaansa.

Ehkä jokin vielä joskus muistaisi minunkin olemassaoloni. Lentäisi ylle ja nostaisi pois. Aluksi palelisin, mutta toipuisin pian pelastajani lämmöstä. Hän huomaisi kärsimykseni ja eheyttäisi hyvyydellään.

Sitä minä toivon ja sitä minä odotan.

Vastuukysymys

Kuka on vastuussa onnellisuudestamme? Kumppanimme, ystävämme vaiko vanhempamme? Ketä syyttävän sormen tulee osoittaa, kun voi huonosti, niin huonosti, ettei elämä muista enää edes merkitystään?

 

Ajaudun ja ajaudun, yhä uudestaan ja uudestaan. Olen päätynyt jälleen samanlaiseen huonoon ihmissuhteeseen, jossa minulla ei ole arvoa.

Olen yrittänyt tehdä parhaani. Ehkä tämä on kohtaloni, rangaistukseni jostain pahasta mitä olen tehnyt.

 

Pitkään kestäneissä huonoissa ihmissuhteissa odotetaan usein toisen muuttuvan, jotta suhde ja oma olo paranisi. Usko rakkauden ja järkiperäisten puheiden voimaan on loputon.

Rakkaus ei valitettavasti muuta ketään toista. Muutos voi tapahtua vain jos itse tuntee tarvetta muuttua.

Uhriutumista vältettäessä on marttyyrilta muistuttava rooli elämän ja onnellisuuden hallitsemattomuudesta jätettävä ja otettava vastuu tärkeimmästä; itsestä.

Koska emme voi muuttaa muita on muutos kohdistettava itseemme. Mitä voisikaan tehdä, jotta muuttaisi itse elämän keulan suunnan ja etenisi kohti kirkkaampia vesiä?

Miten alkaa ottamaan vastuuta omasta onnellisuudestaan?

Rajat ovat tervettä rakkautta itseämme kohtaan

Rajat ovat rakkautta -sanoo vanha tuttu sanonta. Ilman selkeitä rajoja on vaarassa joutua ajelehtimaan myrskyisissä ihmissuhteissa.

Mitä kiltimpi ihminen, sitä tärkeämpää on tiedostaa omat rajat. Miten minua saa kohdella ja miten ei? Jos ei tiedä rajojaan, ei tiedä milloin huono kohtelu menee yli.

Rajojen ollessa selkeät pitää osata myös tunnistaa, jos joku yrittää ylittää rajoja. Tunteita on tärkeä kuunnella eikä niitä saa jättää huomiotta tai pyyhkäistä piiloon.

Tunnistaessa rajan ylittämisyrityksen on mahdollista pysäyttää huono kohtelu heti. Näin huono kohtelu ei saa lupaa jatkaa ja aiheuttaa suuria vaurioita.

Tavallisesti omista rajoistaan tullaan tietoisiksi vasta silloin, kun ne ovat pahasti ylitetty ja läjään poljettu. Siksi rajat ovat tärkeä nimetä yksitellen ja aloittaa pohdinta; minkä tekeminen ja mitä sanomalla näytän ensimmäisen, tärkeimmän rajani määritelmän?

Rajoista terveeseen itserakkauteen

Ollessamme tietoisia omista rajoista olemme asettaneet ympärillemme näkymättömän turvamuurin. Useimmille rajoja ei tarvitse sanoa edes ääneen. Terveissä ihmissuhteissa on jopa itsestäänselvää miten haluamme itseä ja muita kohdeltavan.

Aina näin ei ole ja silloin näkymätön suojamuuri on nostettava esiin sanomalla minkälaista kohtelua sinun kanssa tekemisissä oleminen vaatii ja tarvitsee.

Toistuvasti rajoja koettelavalla tai rikkovalla ei ehkä ole aikomustakaan kunnioittaa niitä. Tällöin yksinkertainen suositus on jatkaa matkaa, jotta suojaisi itseään joutumasta myrskyn silmään.

Rakastaessa ja kunnioittaessa omaa itseään ei anna muiden tehdä itselle pahaa.

Huolehdi itsestäsi, koska sinä olet tärkein

Mistä kauniista persoonapiirteestäsi sinä pidät tällä hetkellä itsessäsi kaikista eniten?

Mikä järkevä syy sinulla on suojata itseäsi tulevaisuudessa mustilta tuulilta ja etsiä pelkästään lämpöä säteileviä hetkiä?

Kiitos, että luit kirjoitukseni. Toivon sen antavan sinulle toivoa, voimaa ja tahtoa tavoitella hyvää ja sinulle parasta mahdollista tulevaisuutta!

Halutessasi vahvistaa uudelleen myrsyn runtelemaa sinää ja itsetuntoasi, autan sinua mielelläni ratkaisukeskeisin, lämpimin terapiamenetelmin.

Ota rohkeasti yhteyttä, niin voimme sopia joko tapaamis- tai puhelinterapia-ajan!

terapeuttinen.keskusteluapu@gmail.com

Olet sydämellisesti tervetullut palveluideni pariin!

 

Kirjoittanut: Jenni Kiviniemi

 

 

 

 

Ensimmäiset verkkokurssit narsismia lähi-ihmissuhteissa kokeneiden avuksi

Verkkokursseja heille, jotka eivät vielä ole saaneet tarvitsemaansa vaikuttavaa ammattiapua

Olen tekemässä parhaillaan ensimmäisiä suomenkielisiä narsismista selviytymiseen liittyviä vaikuttavia ja lämpimiä verkkokursseja.

Verkkokursseilla käytetyt vaikuttavat menetelmät tulevat ratkaisukeskeisestä psykoterapiasta, jonka on tutkitustikin todettu auttavan hyvin monenlaisiin ongelmiin.

Terapiatyötä tehdessäni olen huomannut useiden satojen auttamieni asiakkaiden myötä narsismia lähi-ihmissuhteissa kokeneiden avun tarpeen olevan tavallisesti hyvin akuutti.

Kun ymmärretään mistä paha olo johtuu ja kun ongelma on saanut vihdoin nimen, on tilanne tavallisesti jo niin kärjistynyt ja kriittinen, että apua on saatava nopeasti. Ei viikkojen tai kuukausien päästä. Narsistisessa lähi-ihmissuhteessa elävän tilanne voi olla niin paha, että silloin apu voi olla jo myöhäistä. Tällä tarkoitan sitä kuinka jotkut narsismia kokeneet ovat olleet vaarassa riistää itseltään hengen, tilanteen käytyä sietämättömäksi.

Tähän akuuttiin hätään pyrimme vastaamaan terapiatyön lisäksi nyt myös verkkokurssien avulla. Verkkokurssien toteutus tulee olemaan sekä aktiivista että passiivista. Aktiivisissa verkkokursseissa olemme ammattilaisina itsekin läsnä esimerkiksi live chat -keskusteluissa ja puhelinterapian avulla.

Passiivisessa verkkokurssissa asiakas saa kurssimateriaalin käyttöönsä heti sen ostettuaan. Passiiviset verkkokurssit tulevat toimimaan ikään kuin kiireellisen ensiavun tavoin. Ilman ajanvarausta, ilman pätevän ammattiavun tai terapeutin etsimistä, ilman että asiakas poistuu edes kotoaan hän saa avun itselleen heti niin haluttuaan.

Verkkokurssien luova ammattilaistiimi

Ensimmäistä verkkokurssia ”Selviydy narsistisesta parisuhteesta” kanssani on tekemässä ja toteuttamassa ystäväni Hanna Markkanen. Hanna on ammatiltaan ratkaisukeskeisen psykoterapeuttikoulutuksen käynyt puheterapeutti ja terveydenhoitaja. Hannalla on pitkä työkokemus lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelystä.

Kun kysyin Hannalta lähtisikö hän mukaan luomaan verkkokursseja olimme viikon päästä tästä saaneet jo mainoksen nettiin ja ensimmäiset asiakkaat olivat ilmoittautunueet mukaan.

Tämä tahti kertoo aidosta innosta ja halusta tehdä auttamistyötämme myös uudella tavalla.

Seuraavia verkkokursseja suunnitellaan jo aivot vilkkuen ja sormenpäät punoittaen. Tulevilla verkkokursseilla on Hannan lisäksi mukana myös ensihoitaja ja kirjailija Heidi Holmavuo.

Tulemme Heidin kanssa vahvistamaan jo askeleen pidemmälle selviytyjä-roolista päässeitä. Terve itsekkyys ja uusi kauniimpi minäkuva tulevat olemaan selkeässä pääroolissa.

Vahvuutemme kurssien luomisessa on pitkä työkokemus sosiaali- ja terveydenhoitolalla, laadukkaat sosiaali ja terveysalan korkeakoulututkinnot sekä psykoterapia-jatkokoulutukset. Olemme työskennelleet kymmeniä vuosia niin persoonallisuushäiriöisten, kuin heitä lähellä elävien kanssa.

Persoonallisuushäiriöiden ja narsismin oppiminen ja ymmärtäminen eivät synny pelkästään oppikirjoista. Siihen vaaditaan myös oma henkilökohtainen kokemus ja ymmärrys.

Kenenkään ei tarvitse yrittää selviytyä yksin

Koen etuoikeutetuksi saada olla luomassa verkkokursseja erityisesti niille ihmisille, jotka eivät ole vielä saaneet tarvitsemaansa ja kaipaamaansa ammattiapua.

Teen työtäni todella sydämestäni ja uskon sen tulevan näkymään verkkokursseilla.

Tapasin nuoren herttaisen avioparin vähän aikaa sitten terapia-vastaanotollani. Heiltä saamani palaute auttoi minua uskomaan jälleen lisää työni merkitykseen. He kertoivat olevansa kiitollisia, että olivat löytäneet ammattiapua sellaiselta, jolle ei tarvinut todistella tai selittää juurta jaksaen kaikkea tapahtunutta. He kertoivat pelänneensä aikaa varatessaan, ettei heidän kokemuksiaan otettaisi todesta.

Useat eri persoonallisuushäiriöt, erityisesti narsismi näyttäytyvät hyvin samankaltaisesti lähi-ihmissuhteissa. Lähes viiden sadan tapaamani terapia-asiakkaan myötä olen oppinut herkästi kuulemaan mistä ihmiset puhuvat.

Asiakkaiden kertomat vaikeat elämänkokemukset ja keinot selviytyä, antavat minulle jatkuvasti lisää tietoa ja taitoa auttaa henkistä väkivaltaa sekä narsismia kokeneita.

Ammattilaisena pidän yhtenä tärkeimmistä seikoista narsismia kokeneen auttamisessa sitä, että auttaja todella tietää mistä puhuu. Vain henkilökohtaiset kokemukset tekevät sen mahdolliseksi.

 

Yhdeksi työni motoksi onkin muodostunut:

Sitä mitä ei ole itse kokenut, ei voi täysin ymmärtää.

 

#VALOAEIVÄKIVALTAA

Marraskuu on jälleen se aika, kun Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio järjestää Valoa, ei väkivaltaa -kampanjan, jossa puolustetaan naisten ihmisoikeuksia, ruumiillista koskemattomuutta ja oikeutta väkivallattomaan elämään. Kampanjaa koordinoi tänävuonna Ensi- ja turvakotien liitto.

Otamme osaa kampanjaan yhdessä Hannan ja Heidin kanssa luomalla ja tuomalla kaikkien saataville uudet vaikuttavat ja lämpimät verkkokurssimme, joiden tekemiseen olemme laittaneet niin sydämen, kuin tiedon ja taitomme.

Lämpimästi tervetuloa tutustumaan kursseihin tästä linkistä!

Lisää kursseja tulossa pian, jonne sinäkin olet sydämellisesti tervetullut! Nähdään verkossa!

 

Kirjoittanut: Jenni Kiviniemi

 

Mitä jos miellyttäisitkin muiden sijaan itseäsi?

Muiden huomioonottaminen on kaunista. Kyky ottaa huomioon muiden tarpeita ja tunteita alkaa syntyä meissä jo noin kolmen – neljän vuoden iässä.  Vanhempina voimme kertoa lapselle miksi muiden huomioonottaminen on tärkeää. Ja kun tuo pieni ihminen sitä sitten harjoittelee on hän ansainnut jättiläisen kokoiset kehut ja kannustukset. Näin hän tietää tehneensä oikein ja alkaa kehittämään osaamistaan.

Kun meistä on kasvanut aikuisia, olemme jo hyvin taitavia ilmaisemaan lukuisia helposti ymmärrettäviä, miellyttäviä ilmeitä ja eleitä. Nuo eleet ovat helposti tulkittavissa jo pitkän matkan päästä toisistamme.

Ystäviä tavatessa meillä on hallussa upea taito sanoa juuri niitä  mukavalta tuntuvia sanoja, jotka saavat ystävämme tuntemaan olonsa tervetulleeksi sellaisenaan, omana ihanana itsenään.

Rakastavan ja lämpimän tunteen antamisen ja saamisen sanotaan jopa parantavan terveyttämme. Kun annamme toiselle hyvää se saa meidät tuntemaan itse itsellemmekin enemmän merkitykselliseksi.  Minulla on väliä. Minä pystyn vaikuttamaan tuon toisen ihmisen olotilaan postiivisella tavalla. Olen merkityksellinen.

Dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaara kiteytti Ylen artikkelissa 2.12.2016, että ”paras tapa tulla onnelliseksi on auttaa toisia”.

Malmivaara muistutti kuitenkin auttajaa olemaan unohtamatta itseään. Koska hyväntekemisestä tulee kovin hyvä olo, on vaarana, että auttaja unohtaa itsensä ja altistaa siten itsensä myös hyväksikäytölle.

Hups, kuka unohtuikaan vain muista huolehtiessa?

Joskus miellyttäminen menee överiksi. Tällöin siitä muodostuu mahdoton elämäntehtävä: pitää ympärillä olevat ihmiset jatkuvasti tyytyväisinä. Omalta hyvänolon polulta on silloin eksytty pahemman kerran.

Miellyttäessä ja kuunnellessa aina vain kaikkia muita paitsi omaa itseään, ollaan surullisella matkalla kohti minän ja omien tarpeiden unohtamista.

Moni on vasta terapiassa keskustellessamme kuullut seuraavan tärkeän lauseen ensimmäistä kertaa:

”Tiedätkö mitä, sinun ei tarvitse olla aina vastuussa muiden tunteista.”

 

Työ, ystävyys ja perhesuhteet. Voi miten paljon siellä onkaan pyyntöjä ja kehoituksia. Hienovaraisista vihjauksista törkeisiin vaatimuksiin asti. Mitä enemmän toteutamme muiden pyyntöjä ja tahtoa, sitä vähemmän jää aikaa huomioida omaa itseään. Yritys pitää kaikkia ympärillä olevia tyytyväisinä on ensinnäkin hyvin raskasta ja myöskin täysin mahdotonta.

Tiedätkö missä miellyttämisen ja auttamisesi rajat menevät? Kuinka paljon ja kuinka usein olet valmis antamaan itsestäsi? Mitä sinä tarvitset ja keneltä sinä pyydät apua?

Sinä olet kuin oletkin etusijalla

Hoen tätä usein asiakkailleni, en pääse tästä ajatuksesta eroon. Lentokoneen turvallisuusohjeidenkin mukaan;  ”Jos ilmanpaine koneessa laskee, tipahtavat eteesi happimaskit. Jotta pystyisit auttamaan vierellä olevia, lapsiasikin, on sinun asetettava maski ensin itsellesi. Jos et saa itse happea, et pysty auttamaan muitakaan.”

Sosiaalisessa mediassa eteen vyöryvät upean kätevät mietelauseet sanoisivat sen varmaan näin: Pidä huolta itsestäsi! Sinun hyvinvointisi on etusijalla! Auta ensin itseäsi, sitten vasta muita! Ota elämä haltuusi miellyttämällä enen kaikkea itseäsi! Niinpä niin, kauhean kätevää, mutta käytännössä se tapahtuu miten?

Ymmärtäessäsi ja sisäistäessäsi ajatuksen, että muut voivat olla onnellisia ja hyvinvoivia lähelläsi, on sinun ennen kaikkea itse ensin voitava hyvin. Jos sinä et jaksa, ei sinusta riitä loputtomiin muillekaan ja miksi pitäisikään? Kuka velvoittaa sinua mukautumaan aina muiden tahtoon ja pyyntöihin?

Kyseenalaista tuo vaativa ääni sisälläsi ja kysy kuka siellä puhuu? Tuleeko ääni lapsuudestasi, jossa sinua vaadittiin mukautumaan muiden tahtoon, jotta sait syliä ja rakkautta?  Aikuiseksi kasvettuasi oma minäsi tykkäisi varmasti kuulla sinun sanovan itsellesi;

Lupaan miellyttää tulevaisuudessa pääasiassa sinua. Mitä haluaisitkaan tehdä tänään? Mitä voisin tehdä tänään sinun hyväksesi, jotta voisit parhaalla mahdollisella tavalla?

 

Oman toiminnan muutos on haastavaa. Lentävien elämää haltuunottavien aforismien käyttöönotto ei käy hetkessä. Älä yritä tavoitella kuuta taivailta, vaan etene tavalla, joka on tuttu ratkaisukeskeisestä ajattelutavasta: kohti omaa hyvää muutosta mennessäsi, tee se pienen pienin askelin.

Mitä pientä voisitkaan tehdä siis jopa tänään tai huomenna, joka miellyttäisi sinua itseäsi?

 

Kirjoittanut: Jenni Kiviniemi