Narsismi ja lähisuhdeväkivalta -mikä auttaa selviytymään poikkeusoloissa?

Rakkaus ja välittäminen. Avosylin ne vastaanottivat huolen ja pelon. Toivottivat tervetulleeksi ja tarjosivat lohtuaan. Kuuntelivat ensin ihan hiljaa ja arvostaen. Petasivat pedin, jotta väsyneet voisivat jäädä ja levähtää. Kohtelivat kauniisti, koska vain siten nuo kaksi murheellista pystyivät lopulta jatkamaan matkaansa.

Rakkaus tarvitsee paljon turvallisuudentunnetta pysyäkseen hengissä. Hyvän ja terveen parisuhteen muodostaa väkivallaton, hyväksyvä, sekä kannustava ilmapiiri. Omassa kodissa pitää voida hengittää vapaasti ja olla seesteisin ja rauhallisin mielin. Myös murheita ja negatiivisia ajatuksia, sekä tunteita saa ja pitääkin sanoa ääneen.

Turvasatama vai pelon tyyssija?

Koti, jonka saatamme mieltää automaattisesti turvasatamaksi ja jossa on lupa olla luvan kanssa ihan vain oma itsensä on valitettavasti joillekin hengenvaarallinen paikka. Lähisuhdeväkivalta on maassamme valitettavan yleinen ilmiö. Niin kauan, kun toteutamme vaikenemisen kulttuuria väkivalta saa rauhassa kukoistaa neljän seinän sisällä ja sillä on mahdollisuus pitkittyä, sekä muuttua vakavammaksi.

Fyysinen, henkinen, seksuaalinen ja taloudellinen väkivalta tai sen uhka luo ilmapiirin, jossa pelko saa olla jatkuvasti läsnä. Varpaisillaan olo ja vallitsevan tunnelman kuuleminen, sekä tulkitseminen on kuormittavaa ja syö energiaa kaikesta muusta. Joissakin tapauksissa haasteiden puheeksi ottaminen voi nostattaa raivon ja toimia väkivaltaan provosoivana tekijänä.

Narsismi luo kotiin ja lähisuhteisiin tavallisesti äärimmäisen haastavan ympäristön. Raja normaalin ja epänormaalin kohtelun ja käyttäytymisen välillä sumenee ja omia ajatuksia voi olla haastava kuulla.

Mikä avuksi poikkeustilanteessa?

Tiedän työpaikkojen, lenkkipolkujen, kauppakeskuksien ja erityisesti ystävien, sukulaisten ja isovanhempien läheisyyden olevan narsismia ja lähisuhdeväkivaltaa lähisuhteissa kokevien elämää ja mielenterveyttä pelastavia hengähdys ja pakopaikkoja.

Etäisyys voi olla ainoa keino jäsentää omia ajatuksia ja tunteita, sekä palauttaa luottamusta itseen. Jatkuvan rankkasateen alla voi olla täysin mahdotonta kuulla ja nähdä todellisuutta ja palauttaa ennalleen autenttista itseä, sitä mitä aidoimmillaan on.

Maailmaa koettelevan viruksen tuoma poikkeustilanne on tuonut mukanaan odottamattoman tilanteen. Kodin merkitys erityisesti turvallisuuden suhteen on noussut suureen arvoon.

Miten siis toimia jos koti ei edusta turvallisuutta ja jossa ilmapiiriä hallitsevat negatiivisuus, ennalta arvaamaton epävakaus, sekä impulsiivisuus?

Kokoan tähän muutamia kohtia, jotka perustuvat narsismia tuntevien ammattilaisten antamiin ohjeistuksiin narsismia lähisuhteissa kokeville. Poimin neuvoja ja vinkkejä myös terapiatyöstäni, jonka tuoma kokemus on auttanut ymmärtämään aiempien henkilökohtaisten kokemusteni lisäksi yhä enemmän sitä, kuinka ihmiset narsismia kokevat ja miten he ovat selviytyneet haastavista ja vaikeista lähisuhteista.

Älä provosoi

Nyt ei ole mikään paras aika ottaa esiin ihmissuhteesi epäkohtia ja haasteita. Näin tehdessä tulisi aina olla paikka, jonne voi mennä jos tilanne kotona kärjistyy uhkaavaksi tai pelottavaksi.

Säästä siis ongelmien käsittely tulevaisuuteen, mutta kirjoita ajatuksiasi ylös esimerkiksi päiväkirjaan. Jos päiväkirjan pitäminen ei turvallisuussyistä ole mahdollista paina mieleesi myöhemmin käsiteltävät asiat otsikkotasolla.

Älä provosoidu

Jos tunnet, että sinua tökitään ja haastetaan, pyritään alistamaan, uhkailemaan tai pelottelemaan, suhtaudu rauhallisesti kuvittelemalla olevasi esimerkiksi päiväkodin lempeä työntekijä tai kokenut asiakaspalvelija. Ota kritiikki vastaan kasvot peruslukemilla ja kerro, että olet kiitollinen palautteesta ja lupaat miettiä asiaa.

Uskon myös, että tiedät jo melko hyvin mitä sinulta odotetaan, jotta rauha kotona säilyy. Ota siis kaikki toimivat keinot käyttöösi ja jos tilanne vaikuttaa vakavalta muista, ettei tämä ole koko loppuelämää kestävä tilanne. Elämme poikkeuksellisia aikoja, joka vaatii poikkeuksellisia tekoja ja ehkä myös hyvin poikkeuksellista suhtautumista.

Ota omaa aikaa niin paljon kuin mahdollista

Osassa maassa on jo kevät ja pohjoinen vielä tulvillaan lunta. Jos mahdollista, tee niin paljon pihatöitä, kuin jaksat. Suunnittele pihan tai parvekkeen laittoa. Pese ikkunat ulkoa, haravoi, nikkaroi istutus- ja kukkalaatikoita ja valmistele puutarhakalusteita käyttöönotettaviksi. Katso lisää vinkkejä ulkona ja parvekkeella touhuilemiseen esimerkiksi erilaisista puutarha-/ ja sisustus -sivustoista.

Käy kävely tai pyörälenkeillä aamuin illoin. Lyhyet matkat rauhallisella temmolla eivät kuormita kehoa liikaa ja näin jaksat ulkoilla useammin. Etäisyys kodin seinien ulkopuolelle vaikka lähimetsään on paljon parempi vaihtoehto, kuin ei etäisyyttä ollenkaan. Tutkimusten mukaan metsällä on rauhoittava ja hoivaava vaikutus mielenterveyteen.

Huolehdi hyvinvoinnistasi

Pienet teot nousevat nyt suureen merkitykseen, niin itsen kuin muidenkin osalta. Terveellinen ja monipuolinen ravinto tukee jaksamista erityisesti kuluttavina ja stressaavina aikoina. Ihmisen keho ja mieli eivät jaksa toimia, elleivät ne saa riittävästi ravintoa. Älä siis aloita nyt rankkoja dieettejä, ellei tiukka erityisruokavalio ole terveydellisistä syistä pakollinen. Muista myös noudattaa säännöllisiä ruoka-aikoja.

Kiinnitä huomiota hyvään uneen ja riittävään unen määrään. Googlettamalla ohjeita hyvään uneen saat hyviä vinkkejä unenhuoltoon liittyen.

Kuuntele iltaisin ennen nukkumaanmenoa tai ota päivällä tauko rentouttavan mindfulness -harjoitukseen. YouTube:sta löydät esimerkiksi Kuparikettu -tilin, jossa on ihanan lempeitä ja kauniisti tehtyjä rauhoittavia ja voimauttavia kuunnelmia niin aikuisille, kuin lapsillekin. Suorat linkin yhteistyössä Kupariketun kanssa tekemiini terapeuttisiin mindfulness -harjoituksiin löydät täältä.

Soita luotetuille ystäville ja sukulaisille

Soita ystäville ja sukulaisille. Niin kuin aina ennenkin, on puhuminen haasteista ja vaikeista ajatuksista, sekä tunteista äärimmäisen tärkeää ja myös helpottavaa. Älä unohda sitä siis nytkään, vaan soita päivittäin jollekin, jolle voit kertoa kuulumisiasi. Kerro rehellisesti kodin ilmapiiristä ja tilanteista ja pyydä myös muilta mielipiteitä miltä tilanteesi kuulostaa.

Tutkimusten mukaan me ihmiset siedätymme huonolle kohtelulle ja väkivallalle. Tämän vuoksi emme välttämättä aina kykene itse arvioimaan tilanteemme vakavuutta.

Huomioi lapset

Ota lapset huomioon. Aikuisten välinen väkivalta on lapselle aina kokemus henkisestä väkivallasta.

Jos lapsi näkee tai kuulee aikuisten välistä huonoa kohtelua, alistamista, nöyryytystä, pilkkaamista, repimistä tai lyömistä muista keskustella lapsen kanssa. Kysy lapselta miten hän koki tilanteen, pelottiko häntä ja mitä ajatuksia ja tunteita hänelle tuli? Kerro ettei tapahtuma ollut millään tavoin lapsen syytä. Kerro lapselle myös, että se mitä tapahtui oli väärin, eikä niin saa toimia. Kerro, että tulet tekemään parhaasi, jotta tilanteet eivät toistu.

Vahvista lapsen turvallisuudentunnetta kaikin keinoin.

Pyydä ystävää tai sukulaista juttelemaan myös lapsen kanssa asiasta, jotta hän ymmärtää, ettei tällaisista asioista tarvitse tai pidä vaieta. Jos tarpeellista, tee turvasuunnitelma ja kerro lapsille mitä he voivat tehdä jos tilanne toistuu. Minne soittaa ja mistä pyytää apua.

Lue lisää:

Lapsi ja henkinen väkivalta. Narsismi.info.

Miten auttaa lasta selviytymään väkivaltakokemuksista? Lastensuojelun keskusliitto.

Väkivalta perheessä. Mannerheimin lastensuojeluliitto.

Mistä apua perheen huoliin ja kriiseihin? Mannerheimin lastensuojeluliitto.

Huolehdi turvallisuudesta ja pyydä apua

Pidä rajat. Kaikkea ei tarvitse tai pidä sietää. Vaikka elämme poikkeusoloissa ei se tarkoita sitä, että väkivalta saa rehottaa kodissa millään tavoin.

Ota herkästi yhteys Poliisiin ja lastensuojeluun, tukea tarjoaviin liittoihin, sekä yhdistyksiin ja pyydä rohkeasti apua ammattiauttajilta.

Tutkimusten mukaan mitä aikaisemmin reagoimme väkivaltaiseen kohteluun sitä paremmat mahdollisuudet se on saada loppumaan.

Jos oma, lasten, muiden läheisten tai perheenjäsenten henki on vaarassa reagoi välittömästi soittamalla hätäkeskukseen: 112. Vaikka suositus on nyt välttää julkisia paikkoja ja ystävien tapaamista menee välitön hengenvaara tämän ohjeistuksen edelle.

”Lisää neuvoja saat paikallispoliisilta, Ensi- ja turvakotien liitosta ja Rikosuhripäivystyksestä. Miessakit ry ja Maria-Akatemia edistävät väkivallatonta perhe-elämää.

Nollalinja on lähisuhteissa väkivaltaa kohtaaville, heidän läheisilleen ja ammattilaisille tarkoitettu valtakunnallinen auttava puhelin. Nollalinja on auki 24/7. Soittaminen maksutonta ja puhelusta ei jää jälkeä laskuun. Nollalinjaan voi soittaa nimettömänä. Keskustella voi suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Nettiturvakoti on Ensi- ja turvakotien liiton ylläpitämä verkkopalvelu, joka huomioi erityisesti lasten ja nuorten asemaa perheessä. Väkivalta tai sen uhka ei kuulu lapsen turvalliseen kasvuympäristöön. Ensi- ja turvakotien liiton ylläpitämä verkkopalvelu Nettiturvakoti

Naisten Linja on valtakunnallinen ja maksuton neuvonta- ja tukipuhelin väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille ja tytöille sekä heidän läheisilleen.” (poliisi.fi/perheväkivalta)

Älä jää yksin kokemustesi kanssa. Vaikka elämme poikkeusaikoja sinun ei tarvitse yrittää selviytyä yksin.

Kirjoittanut: Jenni Kiviniemi

Narsisti ja liian kiltti vetävät toisiaan puoleensa kuin magneetit

Onko asiakkaillasi, niillä, jotka ovat kärsineet narsistityyppisen henkilön käyttäytymisestä samankaltaisia luonteenpiirteitä?, kysyi yksi kollegani. Kyllä, vastasin.

Usein he jotka ovat kärsineet narsismista lähi-ihmissuhteissa ovat hyvin kilttejä. He ovat herttaisia, sydämellisiä ja herkkiä. Niitä, jotka antaisivat kaikkensa ja vähän vielä enemmänkin auttaakseen toista. Heidän empaattisuuteensa ja hyväntahtoisuutensa asettavat yleensä toisten toiveet omien edelle.

Kun hän voi hyvin, minäkin voin hyvin”

-kertoi 20 vuotta narsistin kanssa avioliitossa elänyt naisasiakkaani.

Moni on puhunut myös ”sinisilmäisyydestä”,  kauniista piirteestä joka kuvastaa mm. lapsenomaista uskoa hyvään. Henkilö uskoo hyvään, ihmisten hyvyyteen. Toivoo, sekä luottaa asioiden palaavan ennalleen kaiken tapahtuneen jälkeen ja uskoo ihmisten muuttuvan. Liian kiltti, kiltteydestä kärsivä voi muuttua, narsisti ei. Narsistin on mahdotonta muuttaa sitä minkä ei itse tiedosta olevan olemassa.

Tunnistamaton läheisriippuvuus haittoja aiheuttamassa

Puhutaan myös läheisriippuvuudesta. Sana huokuu negatiivista sävyä, mutta on piirre, joka kertoo myös ihmisen empaattisuudesta ja hyväsydämisyydestä, sekä  halusta pitää huolta toisista ihmisistä. Läheisriippuvuutta ei ole pelkästään narsistien uhreilla, vaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan töissä se on hieno avu.

Narsistin kanssa herkästi suhteeseen ajautuva läheisriippuvainen henkilö kärsii usein taustalla olevasta yksinjäämisen pelosta.  Työnohjaaja Mari Huusko kertoo Helsingin sanomien artikkelissa (12.2.2016) yksinjäämisen pelon aiheuttavan hyväksynnän hakemista läheisiltä. Huusko kuvaa läheisriippuvuuden olevan yleisemmin naisten, kuin miesten ogelma. Ns.kiltin tytön syndrooma, jossa puurretaan ja halutaan menestyä ja kaivataan jatkuvaa kiitosta.

”Jos ongelmia ei tiedosteta, läheisriippuvuuden uhri voi toistaa kuviota omassa parisuhteessaan ja perheessään.”

(Läheisriippuvainen kontrolloi ja pelkää hylätyksi tulemista- ”Läheisriippuvuus on tyypillisesti kilttien tyttöjen ominaisuus”, 12.2.2016, Helsingin Sanomat)

Tunnistaessa läheisriippuvuuden piirteitä on mahdollista pitää huolta siitä, ettei anna kenenkään käyttää hyväksi omaa kiltteyttään ja hyväntahtoisuuttaan. Rajojen asettaminen on läheisriippuvuuden tunnistamisen jälkeen merkittävä ja tarpeellinen askel.

Oppiessa arvostamaan itse omaa itseään, ei arvostusta tarvitse hakea enää ulkopuolelta, toisilta ihmisiltä.

Rajojen asettamisen ja niistä kiinni pitämisen tarkoitus on suojata herkkää henkilöä, joka usein automaattisesti viehättyy vastakkaisesta persoonasta, kuin mitä itse on. Jokaisen tulisi tietää, ettei kenenkään tarvitse yrittää sopeutua kärsimyksiä ja pahaa oloa aiheuttaviin tilanteisiin. Ei tarvitse yrittää miellyttää henkilöä, kuka aiheuttaa pahaa oloa sanoillaan ja teoillaan. Näin tehdessään on täydellinen uhri narsistille, joka polkee ja alistaa sen kuka rooliin suostuu ja alistuu.

Terveesti itsekäs

Nyt vuosia myöhemmin olen sen ymmärtänyt, yritinpä mitä vaan, käyttäydyinpä miten ystävällisesti vaan, mikään ei kelvannut. Mikään ei olisi ikinä tullutkaan kelpaamaan. Yritin mukautua hankaliin tilanteisiin. Yritin muuttaa käyttäytymistäni hyväksyvämmäksi. Nyt ymmärrän, ettei sillä ollut merkitystä. Syy ei ollutkaan minun“.

-kertoi 60 vuotias naisasiakkaani, joka oli viimeisen kymmenen vuoden ajan potenut kovaa syyllisyyttä ja ahdistusta entisen puolisonsa vähättelyjen, moitteiden, haukkujen sekä manipuloinnin vuoksi.

Ymmärrys siitä, ettei tarvitse menettää omaa itseään ja itselle tärkeitä asioita, sekä arvojaan toista miellyttääkseen ja ettei ole huono ihminen, jos kieltäytyy huonolta ja väärältä tuntuvalta kohtelulta on helpottavaa.

Vastakkaiset kappaleet vetävät toisiaan puoleensa

Kiltti läheisriippuvainen ihminen ja narsisti vetävät toisiaan puoleensa, kuin magneetit. Molemmat palvelevat toistensa tarpeita. Kumpikin saa toisiltaan sitä mikä saa heidän olonsa tuntumaan tärkeiltä ja rakastetuilta. Hyväksytyiltä.

Ben Malinen kirjoittaa Taakkana läheisriippuvuus – kenen elämää elät? -teoksessaan (2014) kuinka narsisti tarvitsee ja haluaa huomiota, kunnioitusta, huolenpitoa, ylistämistä ja kehuja. Liian kiltti ja läheisriippuvainen taas haluaa ja on valmis niitä antamaan.

Liian kiltti ja läheisriippuvainen ihastuu helposti narsistiin, koska narsistilla on niitä piirteitä, joita läheisriippuvainen ihailee ja haluaa. Itsevarmuutta, mikä todellisuudessa vain peittää huonoa itsetuntoa, äärimmäistä rohkeutta ja suurta ihmiset hurmaavaa olemusta.

Narsisti ajattelee, että maailma on hänelle kiitollisuudenvelkaa. Hän kokee, että hänellä on oikeus erityiskohteluun ja palveluihin. Hän kysyykin, mitä maailman kuuluu hänelle antaa.

Läheisriippuvainen taas tuntee olevansa kiitollisuudenvelassa toisille ja koko maailmalle, joten hän kysyy, mitä hän voi antaa toisille ja miten hän voisi pelastaa koko maailman”.

(Malinen, 2014: 89)

Kaksi erilaista maailmaa

Suhteesta narsistiin on yleensä hyvin vaikea lähteä ja irrottautua. Liian kiltille, läheisriippuvaisella henkilölle se tuottaa suuria vaikeuksia, vaikka henkilö ymmärtääkin, että häntä kohdellaan huonosti ja väärin. Läheisriippuvainen ottaa tavallisesti toisen tunteet omalle vastuulleen ja unohtaa näin oman hyvän, sekä omat tarpeensa.

Empatiaan kykenevän, muita aidosti ja suuresti huomioivan on vaikea ymmärtää ettei hänen ajattelu ja toimintatapansa ole kaikilla samankaltainen. Yhtä vaikeaa on narsistin ymmärtää toisenlaista maailmaa, kuin mitä hän itse kokee, kuinka jotkut eivät toimi ainoastaan oma etu ja hyöty edellä.

Narsistille jo varhaislapsuudessa tapahtunut vajaaksi jäänyt minuuden kehitys aiheuttaa sen, ettei hän osaa nähdä maailmaa muuten, kuin lapsenomaisesti oman itsensä ja omien tarpeidensa kautta. (Myllärniemi, jotte.info/narsismi)

Narsistin kanssa lähisuhteessa olevan usko ja toivo siihen, että narsisti muuttuu näyttäytyy usein läheisten silmissä hyvin toivottomalta. Se aiheuttaa turhautumista, väsymistä ja jopa välien rikkoontumista narsistiin uskovaan kilttiin henkilöön.

Kahden täysin erilaisen maailman kohdatessa ne täydentävät ensin toisiaan täydellisesti. Lopulta, kun näiden kahden vastakkaisen maailman erot alkavat tulla esiin on erilaisuus niin merkittävää, etteivät ne voi enää elää sovussa. Syttyy sota, jossa narsistinen maailma kadehtii ja vihaa, koska huomaa, ettei saakkaan omaan maailmaansa sitä mitä toisessa maailmassa ihaili. Jos tuo maailma murretaan, ei sitä tarvitse enää kadehtia. Näin narsistin lähellä elävä joutuu unohtamaan omansa, jotta sopu heidän maailmojensa välillä säilyisi.

Ollako vai eikö olla?

On tavallista, että irrottautumis- ja eroyrityksiä on monia. Eroamisen on usein tehnyt vaikeaksi myös se, että narsisti on voinut käyttäytyä hyvin fiksusti ja tilanteeseen toivotulla tavalla töppäilyjensä jälkeen. Moni narsistin kanssa lähisuhteessa ollut on kuvannut aidoksi tulkittujen anteeksipyyntöjen ja kirjallisten lupauksien ja sopimusten olleen riittävän uskottava vakuus asioiden muuttumisesta. Valitettavasti kuitenkin turhaan.

Monet asiakkaani puhuvat ”on-off- suhteesta”, johon vihdoin on tullut viimeinen piste. Sietokyky sille, mitä kestetään ja mitä ei on saanut viimeisen silauksen, jonka johdosta eropäätös on tehty.

Narsististen lähisuhteiden dynamiikkaa on kuvattu diktaattorin vallassa elämiseksi, jossa on ollut henkistä väkivaltaa, manipulointia, patologista valehtelua, pettämistä sekä taloudellisiin vaikeuksiin tahallaan saattamista. Lapset ovat surullisen usein joutuneet olemaan läsnä kaikissa edellämainituissa tapahtumissa.

Paluu rajoihin

Kiltin ja läheisriippuvaisen henkilön on tärkeä oppia tunnistamaan itsessään niitä piirteitä, jotka altistavat häntä huonolle kohtelulle. Rajojen asettaminen on yksi tärkeimmistä seikoista, mitä ihmisten tämän asian suhteen tulisi oppia tekemään.

On osattava sanoa mitä minulle saa tehdä ja sanoa. Mitä minulle ei ehdottomasti saa tehdä ja sanoa ja mitä sitten jos joku uhkaa ylittää rajani?

Narsistille nämä rajat on oltava hyvin tiukat. Niistä tulee pitää kiinni erittäin tarkasti. Yksikin lipsahdus voi viestiä siitä, etteivät rajat nyt niin tärkeitä olekaan. Jos henkilö päätyy jäämään suhteeseen narsistin kanssa, eivät rajat kuitenkaan ole tie onnelliseen tai tasavertaiseen ja tasapainoiseen parisuhteeseen.

Narsistien uhrien tuki ry:n nettisivuilla, ”Narsisti kodin valtiaana” -osiossa kuvataan kuinka rajoja asettavan osapuolen ogelmana on usein kuitenkin se, että rajoja asettava henkilö joutuu elämään jatkuvassa puolustusasemassa tai luomaan ikään kuin äiti-lapsi suhteen narsistin kanssa. Tällöin narsistin kumppani joutuu ottamaan etäisyyttä narsistiin ja menettää näin ollen vähäisetkin läheisyyden rippeet.

Rajojen asettaminen ja niistä kiinni pitäminen vaativat usein lopullisen eron ja välimatkaa narsistiin. Rajat ovat normaalia tervettä itsekkyyttä, niistä ei tarvitse tuntea syyllisyyttä. Terve itsekkyys ja narsistinen itsekkyys ovat kaksi eri asiaa. Nämä on tärkeä oppia erottamaan toisistaan.

Näytelmästä kohti luontevaa toimintaa

Olemme puhuneet useiden asiakkaideni kanssa siitä, kuinka itseä puolustaessa on osattava edes hetken vakuuttavasti näytellä olevansa varma siitä, että tässä menevät minun rajani, eikä niitä saa ylittää.

”Näytelmän” jälkeen voi taas olla oma ihana herttainen ja ystävällinen itsensä. Omaa itseään ei tarvitse kokonaan muuttaa, mutta rajojaan suojellessa on osattava olla vakuuttava.

Ajan myötä tuo ”vakuuttava näytelmä” voi jäädä luonnolliseksi toiminnaksi, suojelemaan omaa minää, ilman ”näytelmä” osaa.

Kirjoittanut: Jenni Kiviniemi, 11/2015

Kirjoitusta muokattu 16.5.2017

 

Lähteet:

Jokinen Brita, Narsisti keskellämme, 2012, Minerva Kustannus Oy

Malinen Ben, Taakkana läheisriippuvuus- kenen elämää elät?, 2014, Kirjapaja

Myllärniemi Jorma, Narsismin käsite, 2014

Narsistien uhrien tuki ry:n nettisivut, ”Narsisti kodin valtiaana”

”Liikaa parjattu riippuvuus”, Tehy-lehti, <www.tehy-lehti/liikaaparjatturiippuvuus/, 13.11.2015

Läheisriippuvuus on tyypillisesti kilttien tyttöjen ominaisuus, Pääkkönen, 12.2.2016, Helsingin Sanomat

”Läheisriippuvuus, oivalla oma vastuu elämästäsi ja elät”, Läheisriippuvaiset ry- nettisivusto <www.laheisriippuvaiset.com/>, 13.11.2015