Onko asiakkaillasi, niillä, jotka ovat kärsineet narsistityyppisen henkilön käyttäytymisestä samankaltaisia luonteenpiirteitä?, kysyi yksi kollegani. Kyllä, vastasin.
Usein he jotka ovat kärsineet narsismista lähi-ihmissuhteissa ovat hyvin kilttejä. He ovat herttaisia, sydämellisiä ja herkkiä. Niitä, jotka antaisivat kaikkensa ja vähän vielä enemmänkin auttaakseen toista. Heidän empaattisuuteensa ja hyväntahtoisuutensa asettavat yleensä toisten toiveet omien edelle.
”Kun hän voi hyvin, minäkin voin hyvin”
-kertoi 20 vuotta narsistin kanssa avioliitossa elänyt naisasiakkaani.
Moni on puhunut myös ”sinisilmäisyydestä”, kauniista piirteestä joka kuvastaa mm. lapsenomaista uskoa hyvään. Henkilö uskoo hyvään, ihmisten hyvyyteen. Toivoo, sekä luottaa asioiden palaavan ennalleen kaiken tapahtuneen jälkeen ja uskoo ihmisten muuttuvan. Liian kiltti, kiltteydestä kärsivä voi muuttua, narsisti ei. Narsistin on mahdotonta muuttaa sitä minkä ei itse tiedosta olevan olemassa.
Tunnistamaton läheisriippuvuus haittoja aiheuttamassa
Puhutaan myös läheisriippuvuudesta. Sana huokuu negatiivista sävyä, mutta on piirre, joka kertoo myös ihmisen empaattisuudesta ja hyväsydämisyydestä, sekä halusta pitää huolta toisista ihmisistä. Läheisriippuvuutta ei ole pelkästään narsistien uhreilla, vaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan töissä se on hieno avu.
Narsistin kanssa herkästi suhteeseen ajautuva läheisriippuvainen henkilö kärsii usein taustalla olevasta yksinjäämisen pelosta. Työnohjaaja Mari Huusko kertoo Helsingin sanomien artikkelissa (12.2.2016) yksinjäämisen pelon aiheuttavan hyväksynnän hakemista läheisiltä. Huusko kuvaa läheisriippuvuuden olevan yleisemmin naisten, kuin miesten ogelma. Ns.kiltin tytön syndrooma, jossa puurretaan ja halutaan menestyä ja kaivataan jatkuvaa kiitosta.
”Jos ongelmia ei tiedosteta, läheisriippuvuuden uhri voi toistaa kuviota omassa parisuhteessaan ja perheessään.”
(Läheisriippuvainen kontrolloi ja pelkää hylätyksi tulemista- ”Läheisriippuvuus on tyypillisesti kilttien tyttöjen ominaisuus”, 12.2.2016, Helsingin Sanomat)
Tunnistaessa läheisriippuvuuden piirteitä on mahdollista pitää huolta siitä, ettei anna kenenkään käyttää hyväksi omaa kiltteyttään ja hyväntahtoisuuttaan. Rajojen asettaminen on läheisriippuvuuden tunnistamisen jälkeen merkittävä ja tarpeellinen askel.
Oppiessa arvostamaan itse omaa itseään, ei arvostusta tarvitse hakea enää ulkopuolelta, toisilta ihmisiltä.
Rajojen asettamisen ja niistä kiinni pitämisen tarkoitus on suojata herkkää henkilöä, joka usein automaattisesti viehättyy vastakkaisesta persoonasta, kuin mitä itse on. Jokaisen tulisi tietää, ettei kenenkään tarvitse yrittää sopeutua kärsimyksiä ja pahaa oloa aiheuttaviin tilanteisiin. Ei tarvitse yrittää miellyttää henkilöä, kuka aiheuttaa pahaa oloa sanoillaan ja teoillaan. Näin tehdessään on täydellinen uhri narsistille, joka polkee ja alistaa sen kuka rooliin suostuu ja alistuu.
Terveesti itsekäs
”Nyt vuosia myöhemmin olen sen ymmärtänyt, yritinpä mitä vaan, käyttäydyinpä miten ystävällisesti vaan, mikään ei kelvannut. Mikään ei olisi ikinä tullutkaan kelpaamaan. Yritin mukautua hankaliin tilanteisiin. Yritin muuttaa käyttäytymistäni hyväksyvämmäksi. Nyt ymmärrän, ettei sillä ollut merkitystä. Syy ei ollutkaan minun“.
-kertoi 60 vuotias naisasiakkaani, joka oli viimeisen kymmenen vuoden ajan potenut kovaa syyllisyyttä ja ahdistusta entisen puolisonsa vähättelyjen, moitteiden, haukkujen sekä manipuloinnin vuoksi.
Ymmärrys siitä, ettei tarvitse menettää omaa itseään ja itselle tärkeitä asioita, sekä arvojaan toista miellyttääkseen ja ettei ole huono ihminen, jos kieltäytyy huonolta ja väärältä tuntuvalta kohtelulta on helpottavaa.
Vastakkaiset kappaleet vetävät toisiaan puoleensa
Kiltti läheisriippuvainen ihminen ja narsisti vetävät toisiaan puoleensa, kuin magneetit. Molemmat palvelevat toistensa tarpeita. Kumpikin saa toisiltaan sitä mikä saa heidän olonsa tuntumaan tärkeiltä ja rakastetuilta. Hyväksytyiltä.
Ben Malinen kirjoittaa Taakkana läheisriippuvuus – kenen elämää elät? -teoksessaan (2014) kuinka narsisti tarvitsee ja haluaa huomiota, kunnioitusta, huolenpitoa, ylistämistä ja kehuja. Liian kiltti ja läheisriippuvainen taas haluaa ja on valmis niitä antamaan.
Liian kiltti ja läheisriippuvainen ihastuu helposti narsistiin, koska narsistilla on niitä piirteitä, joita läheisriippuvainen ihailee ja haluaa. Itsevarmuutta, mikä todellisuudessa vain peittää huonoa itsetuntoa, äärimmäistä rohkeutta ja suurta ihmiset hurmaavaa olemusta.
”Narsisti ajattelee, että maailma on hänelle kiitollisuudenvelkaa. Hän kokee, että hänellä on oikeus erityiskohteluun ja palveluihin. Hän kysyykin, mitä maailman kuuluu hänelle antaa.
Läheisriippuvainen taas tuntee olevansa kiitollisuudenvelassa toisille ja koko maailmalle, joten hän kysyy, mitä hän voi antaa toisille ja miten hän voisi pelastaa koko maailman”.
(Malinen, 2014: 89)
Kaksi erilaista maailmaa
Suhteesta narsistiin on yleensä hyvin vaikea lähteä ja irrottautua. Liian kiltille, läheisriippuvaisella henkilölle se tuottaa suuria vaikeuksia, vaikka henkilö ymmärtääkin, että häntä kohdellaan huonosti ja väärin. Läheisriippuvainen ottaa tavallisesti toisen tunteet omalle vastuulleen ja unohtaa näin oman hyvän, sekä omat tarpeensa.
Empatiaan kykenevän, muita aidosti ja suuresti huomioivan on vaikea ymmärtää ettei hänen ajattelu ja toimintatapansa ole kaikilla samankaltainen. Yhtä vaikeaa on narsistin ymmärtää toisenlaista maailmaa, kuin mitä hän itse kokee, kuinka jotkut eivät toimi ainoastaan oma etu ja hyöty edellä.
Narsistille jo varhaislapsuudessa tapahtunut vajaaksi jäänyt minuuden kehitys aiheuttaa sen, ettei hän osaa nähdä maailmaa muuten, kuin lapsenomaisesti oman itsensä ja omien tarpeidensa kautta. (Myllärniemi, jotte.info/narsismi)
Narsistin kanssa lähisuhteessa olevan usko ja toivo siihen, että narsisti muuttuu näyttäytyy usein läheisten silmissä hyvin toivottomalta. Se aiheuttaa turhautumista, väsymistä ja jopa välien rikkoontumista narsistiin uskovaan kilttiin henkilöön.
Kahden täysin erilaisen maailman kohdatessa ne täydentävät ensin toisiaan täydellisesti. Lopulta, kun näiden kahden vastakkaisen maailman erot alkavat tulla esiin on erilaisuus niin merkittävää, etteivät ne voi enää elää sovussa. Syttyy sota, jossa narsistinen maailma kadehtii ja vihaa, koska huomaa, ettei saakkaan omaan maailmaansa sitä mitä toisessa maailmassa ihaili. Jos tuo maailma murretaan, ei sitä tarvitse enää kadehtia. Näin narsistin lähellä elävä joutuu unohtamaan omansa, jotta sopu heidän maailmojensa välillä säilyisi.
Ollako vai eikö olla?
On tavallista, että irrottautumis- ja eroyrityksiä on monia. Eroamisen on usein tehnyt vaikeaksi myös se, että narsisti on voinut käyttäytyä hyvin fiksusti ja tilanteeseen toivotulla tavalla töppäilyjensä jälkeen. Moni narsistin kanssa lähisuhteessa ollut on kuvannut aidoksi tulkittujen anteeksipyyntöjen ja kirjallisten lupauksien ja sopimusten olleen riittävän uskottava vakuus asioiden muuttumisesta. Valitettavasti kuitenkin turhaan.
Monet asiakkaani puhuvat ”on-off- suhteesta”, johon vihdoin on tullut viimeinen piste. Sietokyky sille, mitä kestetään ja mitä ei on saanut viimeisen silauksen, jonka johdosta eropäätös on tehty.
Narsististen lähisuhteiden dynamiikkaa on kuvattu diktaattorin vallassa elämiseksi, jossa on ollut henkistä väkivaltaa, manipulointia, patologista valehtelua, pettämistä sekä taloudellisiin vaikeuksiin tahallaan saattamista. Lapset ovat surullisen usein joutuneet olemaan läsnä kaikissa edellämainituissa tapahtumissa.
Paluu rajoihin
Kiltin ja läheisriippuvaisen henkilön on tärkeä oppia tunnistamaan itsessään niitä piirteitä, jotka altistavat häntä huonolle kohtelulle. Rajojen asettaminen on yksi tärkeimmistä seikoista, mitä ihmisten tämän asian suhteen tulisi oppia tekemään.
On osattava sanoa mitä minulle saa tehdä ja sanoa. Mitä minulle ei ehdottomasti saa tehdä ja sanoa ja mitä sitten jos joku uhkaa ylittää rajani?
Narsistille nämä rajat on oltava hyvin tiukat. Niistä tulee pitää kiinni erittäin tarkasti. Yksikin lipsahdus voi viestiä siitä, etteivät rajat nyt niin tärkeitä olekaan. Jos henkilö päätyy jäämään suhteeseen narsistin kanssa, eivät rajat kuitenkaan ole tie onnelliseen tai tasavertaiseen ja tasapainoiseen parisuhteeseen.
Narsistien uhrien tuki ry:n nettisivuilla, ”Narsisti kodin valtiaana” -osiossa kuvataan kuinka rajoja asettavan osapuolen ogelmana on usein kuitenkin se, että rajoja asettava henkilö joutuu elämään jatkuvassa puolustusasemassa tai luomaan ikään kuin äiti-lapsi suhteen narsistin kanssa. Tällöin narsistin kumppani joutuu ottamaan etäisyyttä narsistiin ja menettää näin ollen vähäisetkin läheisyyden rippeet.
Rajojen asettaminen ja niistä kiinni pitäminen vaativat usein lopullisen eron ja välimatkaa narsistiin. Rajat ovat normaalia tervettä itsekkyyttä, niistä ei tarvitse tuntea syyllisyyttä. Terve itsekkyys ja narsistinen itsekkyys ovat kaksi eri asiaa. Nämä on tärkeä oppia erottamaan toisistaan.
Näytelmästä kohti luontevaa toimintaa
Olemme puhuneet useiden asiakkaideni kanssa siitä, kuinka itseä puolustaessa on osattava edes hetken vakuuttavasti näytellä olevansa varma siitä, että tässä menevät minun rajani, eikä niitä saa ylittää.
”Näytelmän” jälkeen voi taas olla oma ihana herttainen ja ystävällinen itsensä. Omaa itseään ei tarvitse kokonaan muuttaa, mutta rajojaan suojellessa on osattava olla vakuuttava.
Ajan myötä tuo ”vakuuttava näytelmä” voi jäädä luonnolliseksi toiminnaksi, suojelemaan omaa minää, ilman ”näytelmä” osaa.
Kirjoittanut: Jenni Kiviniemi, 11/2015
Kirjoitusta muokattu 16.5.2017
Lähteet:
Jokinen Brita, Narsisti keskellämme, 2012, Minerva Kustannus Oy
Malinen Ben, Taakkana läheisriippuvuus- kenen elämää elät?, 2014, Kirjapaja
Myllärniemi Jorma, Narsismin käsite, 2014
Narsistien uhrien tuki ry:n nettisivut, ”Narsisti kodin valtiaana”
”Liikaa parjattu riippuvuus”, Tehy-lehti, <www.tehy-lehti/liikaaparjatturiippuvuus/, 13.11.2015
”Läheisriippuvuus, oivalla oma vastuu elämästäsi ja elät”, Läheisriippuvaiset ry- nettisivusto <www.laheisriippuvaiset.com/>, 13.11.2015