Terapeuttinen keskusteluapu, Jenni Kiviniemi

Yksi ratkaisukeskeisen psykoterapian työkaluista on nimeltään ”Vanha viisas minä”. Terapiassa sen on tarkoitus tulla paikan päälle silloin, kun tarvitaan vanhemman sinän, tulevaisuuden viisaamman sinän neuvoja ja ohjeita, kannustusta ja lohtua. Se on hyödyllistä kutsua paikalle usein silloin, kun kukaan muu ei voisi, eikä pystyisi paremmin sinua neuvomaan.

Kukapa muu elämästäsi paremmin tietäisikään, kuin sinä itse?

Terapeutin tehtävä ei ole antaa suoria neuvoja tai ohjeita ja jos niille on tilausta on vanhemman ja viisaamman sinän neuvot arvossa arvaamattomassa.

Koska vanha viisas sinä on sinua useita vuosikymmeniä vanhempi, oletamme, että se on viisaampi, kokeneempi ja täynnä toivomaasi rauhaa sekä mielentyyneyttä. Se on kokenut jo sen mikä sinulla on edessä ja se tietää paremmin, kuin kukaan muu, mikä sinulle on parasta.

Olen kuullut usein vanhemman ja viisaamman minän neuvovan luottamaan itseen. Se on toistuvasti vakuutellut ja varmistanut sen mitä aavisteltiin. Vanhempi ja viisaampi minä vahvistaa usein niitä ajatuksia, mitkä leijailivat ilmassa ilman, että kukaan tiesi voiko niihin aavistuksiin uskoa tai luottaa.

Vanhemman ja viisaamman minän saapuessa arvokkaasti huoneeseen, teemme sille tilaa ja ohjaamme sen istuutumaan vapaana olevaan tuoliin. Ihan siihen viereemme.

Se saapuu näkymättömänä hahmona, istahtaa eteemme ja käskee meidän hetken kuunnella. Hiljaisuus ei saa yleensä nauttia nauttia olemassaolostaan, sillä me yleensä kyllä tiedämme, mitä vanhempi minämme meille neuvoisi.

Se pyytäisi ensin rauhoittumaan ja sulkemaan silmät, puhumattakaan hyvästä puoli-istuvasta asennosta. Se kehottaisi laittamaan jalkojeni alle ison tyynyn, siihen polvitaipeiden kohdalle. Se odottaisi, että nappaisin syliini superpehmeän, vaaleanharmaan torkkupeittoni, jonka laittaisin peittämään itseni kaulasta varpaisiin. Seuraavaksi olisi aika kuunnella.

Se osaa neuvoa lyhyen ytimekkäästi, varmasti ja vakuuttavasti. Se ei enää jaarittele eikä jahkaile. Sen ei tarvitse enää arvuutella taikka epäröidä. Se ei siedä vääryyksiä, eikä kehota julmuuksiin.

Anteeksiannon vanha viisas minä pyytää kohdistamaan ensin itseen, vasta sen jälkeen muihin.

 

Monella kuulemallani vanhalla viisaalla minällä on ollut yllättävän samankaltaiset ajatusmaailmat. Kai he ovat sopineet jonkin yhteisen, suuremman ja paremman huomisen niin sinulle, kuin minullekin.

Vanha viisas minä neuvoo melkein poikkeuksetta kuuntelemaan itseään. Luottamaan itseen ja omiin ajatuksiin. Niihin mietteisiin, mitkä eivät ehkä saa arvoistaan huomiota ja jotka silloin tällöin kuitenkin holtittomasti poksahtelevat esiin.

Miksi se aina ottaa esille itseensä luottamisen? Miksi se sitä aina toistelee? Kaitpa se yrittää saada meitä tekemään sen, minkä se tietää meille olevan parasta, koska sehän on me. Sehän on vanha ja viisas minä, vanha ja viisas sinä. Kyllä kai se tietää.

Luota itseesi, kyllä sinä tiedät mitä tarvitset ja haluat. Rohkeasti nyt vaan, menet vaan eteenpäin. Luota, luota!

Sitä se aina hokee, hokee hokemistaan. Vanha viisas minä ja hänen vahvat kauniit sanansa. Niihin tuntuu olevan luottaminen.

Miten sinun vanha viisas sinäsi neuvoisi sinua, tällä hetkellä käsillä olevan haasteesi ratkaisemiseksi?

Hokeeko se samaa juttua sielläkin? Vanha viisas sinä, istuessasi sinua vastapäätä. Vai etkö ole vielä kutsunut sitä kylään? Kutsu ihmeessä! On mukavaa olla hetken vanhempi ja viisaampi ja palata sitten niine neuvoineen ja ohjeineen tähän päivään.

 

Kirjoittanut: Jenni Kiviniemi

Niihin päiviin, kun on paha olla, eikä maailmassa mikään tunnu haluavan ainakaan tanssia kanssasi on fiksua varautua etukäteen. Vastoinkäymisiin varautuminen oman mielen hyvinvoinnin kannalta ei ehkä ole tullut edes mieleesikään. Miten sellaiseen voi varautua?

Murheiden saapuessa avaamme kyselemättä oven ja viitomme vastahakoisesti käymään peremmälle, vaikka emme olisi yhtään osanneet valmistautua sen tulemiseen etukäteen. Me hyväuskoiset höppänät tai me seuraavaa murhetta lamaantuneena odottavat reppanat.

Vastoinkäyminen. Paha olo. Häpeä. Suru. Ikävä. Pettymys. Turhautuminen. Masennus. Alakulo. Väsy. Murhe. Murehtiminen. Itku. Pelko. Märehtiminen. Vatvominen. Epävarmuus. Tiedottomuus. Odottaminen. Loppu.

Ne vain joskus tulevat, kyselemättä sen kummempia. Niiden tarkoitusperät ovat yleensä melko surkeat, huonot ja lohduttomat. Ne tulevat kuin tuntureilla pöllyävä jäätihkusade ja siinä me seisomme tumput suorina silmät ja suu auki, vastaanottamassa kaikki mitä sillä on antaa. Ai hitto kun taas sattuu!

Höpö höpö. Suosittelen varautumaan elämäsi tuleviin vastoinkäymisiin, jossain vaiheessa niitä kuitenkin aina ilmestyy. Mietona tai vahvana, mutta tulee kuitenkin, se on selvää. Niillä voi olla hyviäkin tarkoitusperiä, nuo ovelat pikku pirulaiset. Tarkoitusperien selvittelyvaiheeseen päästäkseen on kuitenkin pyrittävä ensin yli vastoinkäymisestä ja sen aiheuttamasta tunteesta, joka elämääsi halusi niin kovasti tulla käymään.

Itsensä lohduttamisen ensiapupakkaus. Suklaata ja Titanicia? Ne ovat kyllä ihana pari, mutta mitä sitten, kun leffa ja suklaa loppuvat? Paleltaa ihan koko kehoa myöten. Pikku Leonardokin lillui siellä jääpalikoiden joukossa niin kovin kauan. Vatsa täynnä sokerirasvamössöä, en kestä. Nyt olen vain surullinen ja lihava pallo, eihän minusta ole mihinkään.

Yhdysvaltalainen psykoterapeutti Yvonne Dolan suositteli kirjassaan Pieni askel kokoamaan sadepäivien lohtulaatikon. Laatikon, jonka sisälle on koottuna sinua itseäsi varten valmiiksi paljon muutakin, kuin suklaata ja rakkauden draamaa dvd:ltä.

Kokoa kauniiseen laatikkoon, jonka olemassaolon tärkein ja ainoa tehtävä on olla olemassa sinun lohdutustasi varten tavaroita, joista varmasti tiedät nauttivasi ja saavasi hyvää oloa.

Dolan (2012) suositteli valitsemaan sadepäivien lohtulaatikkoosi esimerkiksi suosikki tuoksukynttiläsi, suosikki suihkusaippuasi, suosikki teesi, suosikkivalokuvasi, suosikki cd:si ja kaikkea muuta mitkä tiedät auttavan sinua rentoutumaan, virkistymään ja lopulta saamaan unta.

Valitse laatikoksi kaunein laatikko minkä olet nähnyt ja hanki se.

Sisällytä laatikkoosi myös lohtukirje itsellesi. Yvonne Dolan kehoitti tekemään sadepäivän lohtukirjeen seuraavalla tavalla:

1. Kirjoita kirje siten, että puhuttelet kirjeessä itseäsi, kehoitat itseäsi ja lohdutat itseäsi.
2. Kirjoita kirjeeseen toimintoja ja tekemisiä, jotka sinua ilahduttaa.
3. Kirjoita ylös nimet ja puhelinnumerot ystävistä, joille voit soittaa, silloin, kun tarvitset kuuntelijaa, juttuseuraa tai tukea ja lohtua.
4. Kirjoita muistutus itsellesi sinun omista vahvuuksistasi ja kaikista hyvistä puolistasi.
5. Kirjoita ylös ne asiat, joissa olet erityisen lahjakas ja mitä kykyjä sinulla on.
6. Kirjoita kirjeeseen kiinnostuksen kohteitasi, asioista mitkä kiinnostavat juuri sinua.
7. Kirjoita ylös toiveitasi, unelmiasi ja haaveitasi.
8. Kirjoita kirjeeseen itsellesi erityisiä neuvoja ja ohjeita ja muistutuksia asioista, jotka ovat itsellesi tärkeitä.

Kopioi kirjeen loppuun seuraava lause:

”Tiedän, että nämä auttavat sinua, koska minä olen sinä! Sydämellä: Minä ”

Lohdullista seuraava vastoinkäymisen päivää sinulle!

 

Kirjoittanut: Jenni Kiviniemi

Lähteet: Dolan Yvonne, 1998, Pieni Askel, Lyhytterapiainstituutti Oy

 

 

Narsisti tarvitsee jatkuvaa ihailua ja ylistystä, joka on kumppanille vaativa ja loputon projekti. Väsymättömänä kannustusautomaattina oleminen on jatkuva ylityö, josta maksetaan todella huonosti.  Ellei kuitenkaan ota ylitöitä vastaan on suhde alkujaan tuhoon tuomittu ja vailla pohjaa oleva pelkkä toive.

Kumppanina narsisti olettaa saavansa täyden huomion, niin kuin imeväinen syöttäjältään. Hänen huolensa ja mielensä järkkyminen vaativat erityistä huomiota, jossa kumppanin tulee unohtaa kaikki muu, olipa kyse sitten työstä tai hänen omista lapsistaan. Imeväisen itkiessä nälkäänsä on syöttäjän vastattava ja jos vastausta ei tule, ei itkukaan lopu.

Murray & Johnson (2012) kertovat Hullun rakas -kirjassaan, kuinka huomion järkkyessä tai sen puuttuessa, narsistin käyttäytymistä on verrattu lapsen tai teinin kiukunpuuskiin, joka on kykenemätön ymmärtämään, ettei hänen asiansa ole aina tärkeysjärjestyksen kärkipäässä kaikkien muiden elämässä.

Lapsi narsistissa ei näyttäydy suhteen alussa. Se leikkii piilosta sen aikaa, kunnes universumia suurempi ja vakuuttava persoona, sekä älykäs ensivaikutelma ovat yhdessä kiepsauttaneet uuden tuttavuuden täydellisesti valtaansa.

Narsisti on mestari antamaan itsestään fiksun ja hyvin hurmaavan ensivaikutelman. Deittimarkkinoilla narsisti on tutkitusti ylivoimainen voittaja.

Voiko narsistisen kumppanin kanssa elää ja onko epärealistista odottaa onnellista parisuhdetta äärimmäisen itsekkään ihmisen kanssa?

Moni elää tietäen tai tiedostamattaan narsistin tai narsistisen persoonan kanssa. Lähellä voi olla ja elää kauankin aikaa, mutta helppoa se ei koskaan tule olemaan.

Vahvoista narsistisista persoonapiirteistä kärsivä henkilö on äärimmäisen vaikea elinkumppani, olipa itse kuinka kärsivällinen ja hyväntahtoinen tahansa.

Seuraavilla muutamilla keinoilla suhdetta narsistiin voi olla helpompi kestää tai ehkä jopa hiukan parantaa:

 

1  Anna palautetta ja kehu

Koska narsisti on lapsen tavoin hyvin itsekeskeinen, on hänen saatava useita kertoja päivässä positiivista palautetta. Kun lasta ymmärretään, kun hänelle hymyillään lempeästi ja nyökkäillään hänen jokaisen hyvään suuntaavan tekonsa aikana, saa hän hyväksytyksi tulemisen tunteen, sekä hyvän olon.

Tämän myös narsisti kumppaniltaan tarvitsee, jotta pystyy paremmin välttymään raivokkailta kiukunpuuskiltaan, jotka voivat myrskyn yltyessä saavuttaa valtavan tuhoisat mittasuhteet lähi-ihmissuhteissa.

Narsistin kumppanit yleensä tietävät miten narsistille tulee puhua, jotta he tulisivat itse kuulluksi. Voi esimerkiksi kehua, kuinka ymmärtäväinen ja kykeneväinen kuulemaan toista hän onkaan, toisin kuin monien muiden kumppanit.

Näin narsisti saattaa motivoitua pyrkimään vahvistamaan kuvauksen omasta erinomaisuudestaan.

2  Huolehdi itsestäsi

Murray & Johnson (2012) listaavat kirjassaan Hullun rakas– Näin selviät kumppanisi persoonallisuushäiriöstä ensisijaisen tärkeäksi itsestään huolehtimisen.

Narsistin jatkuva huomiointi, kannustaminen, kehuminen ja eri asioista vakuuttelu ovat voimia vieviä, henkisiä ja fyysisiä voimia kuluttavia.

Oman ajan vaaliminen ja siitä kiinni pitäminen voi olla henkireikä, jossa ajatukset ja keho saavat hetken levätä ja latautua.

3  Omat rajat

Fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden takaaminen itselle ja lapsille on varmistettava ensin tiedostamalla itse, missä menevät toisen huonon käytöksen sietämisen rajat.

Omat rajat ja niiden kunnioittamisen tärkeys on hyvä kertoa itselle ja muille.

Rajojen tulee olla selkeät.  Jotta rajoista motivoidutaan pitämään kiinni, on niiden taustalla olevat järkevät syy hyvä sanoa ääneen.

Mikä on sinun järkevä syysi siihen, että asetat rajat sille, miten sinua saa kohdella ja miten ei?

4 Vältä provosoitumista

Narsistin itsetunto on todellisuudessa heikko. Hän kadehtii muita ja muiden saavutuksia ja on hyvin mustasukkainen, muttei voi sietää näitä tunteitaan. Siksi tunteet kohdistetaan automaattisesti ja tiedostamatta muihin, ensisijaisesti lähellä elävään kumppaniin.

Narsistin syyllistäessä on hyvin tärkeää olla provosoitumatta.

On hyvä yrittää hillitä tunteensa, olla osallistumatta riitaan ja selittää itselleen, kuinka se on vain joidenkin ihmisten tyypillinen ja valitettavan jäykkä toimintatapa asioiden käsittelyyn.

Narsisti ikään kuin suojelee haurasta egoaan, joka ei lapsuuden varhaisissa ihmissuhteissa päässyt kehittymään normaalilla tavalla, kulttuurissamme vallitsevien normien kaltaisiksi.

Usein narsistin lähellä eläneet ovatkin sanoneet;

”Jos vain aina jaksaisi pelata säännöillä, jotka narsisti on luonut, olisi kaikki paljon helpompaa”.

 

Narsistinen peli

Narsistin säätelemää peliä voi pelata niin kaua kuin jaksaa, mutta säännöt ovat narsistin, eikä niitä yleensä pystytä muuttamaan. Pitää yrittää keksiä uusia keinoja, joilla pääsisi maaliin ja lopulta hyppäämään kokonaan pelistä pois.

Jos kuitenkin on tunne siitä, että kaikki keinot ja panokset on käytetty, itse asiassa jo ennen pelin puoltaväliä, on viisasta luovuttaa ja jättää peli.

Myötätunnon lisääntyminen

Narsistille on tunnetusti haasteellista tuntea empatiaa ja myötätuntoa. Sen vuoksi kumppanin kokemukset ja tunteet ovat narsistille aidosti vaikeita ymmärtää.

Jos narsistin käyttäytymisessä kuitenkin on huomattavissa edes jonkin verran empatiaa, lämpöä tai ymmärrystä on hänelle tärkeä antaa välitöntä hyvää palautetta. Tämän jälkeen tulee myös kertoa se, minkälaisia tunteita hän saa näin toisissa aikaan ja miten hänkin voisi lopulta niistä hyötyä.

Jos narsisti vaikuttaa ymmärtävän kumppaninsa kertomaa, on häntä syytä kehua tästä runsain mitoin.

Onko jo aika lähteä?

Nämä muutamat edellämainitut keinot eivät kuitenkaan hyvin mahdollisesti tule muuttamaan narsistia.

Suhde narsistiin on aina vaativaa ja yleensä kumppanin kärsivällisyys ja jaksaminen ovat jatkuvalla koetuksella.

Narsistista erotessa oma ja lasten turvallisuus on tärkeä varmistaa esimerkiksi puhumalla etukäteen asiasta omille sukulaisille ja ystäville. Narsistille erosta kerrottaessa ei äärimmäisen mustasukkaisissa suhteissa ole hyvä kertoa yksin, jotta tilanne pysyisi mahdollisimman rauhallisena. Lapset on hyvä pitää poissa näistä tilanteista. Lapsille voi kertoa myöhemmin, kun tilanne on hieman rauhoittunut, se mitä vanhempien välillä on taphtunut tai tapahtumassa. Muista aina kertoa lapsellesi, ettei eron syy johdu hänestä ja että vahempien rakkaus lapseen säilyy erosta huolimatta.

Vaikka narsisti ei itse pysty antamaan rakkautta ja huomiota niin suurissa määrin missä hän itse sitä tarvitsee, on häntä isoissa muutostilanteissa viisasta olla provosoimatta ja kohdella asiallisesti. Näin ollen haastavat tilanteet voivat päättyä paremmalla tavalla.

 

Kirjoittanut: Jenni Kiviniemi

 

Lähteet: Johnson Brad W. & Murray Kelly, Hullun rakas, 2012, Finn Lectura