Mitä vanhempi ja viisaampi sinäsi sinulle neuvoisi?

Yksi ratkaisukeskeisen psykoterapian työkaluista on nimeltään ”Vanha viisas minä”. Terapiassa sen on tarkoitus tulla paikan päälle silloin, kun tarvitaan vanhemman sinän, tulevaisuuden viisaamman sinän neuvoja ja ohjeita, kannustusta ja lohtua. Se on hyödyllistä kutsua paikalle usein silloin, kun kukaan muu ei voisi, eikä pystyisi paremmin sinua neuvomaan.

Kukapa muu elämästäsi paremmin tietäisikään, kuin sinä itse?

Terapeutin tehtävä ei ole antaa suoria neuvoja tai ohjeita ja jos niille on tilausta on vanhemman ja viisaamman sinän neuvot arvossa arvaamattomassa.

Koska vanha viisas sinä on sinua useita vuosikymmeniä vanhempi, oletamme, että se on viisaampi, kokeneempi ja täynnä toivomaasi rauhaa sekä mielentyyneyttä. Se on kokenut jo sen mikä sinulla on edessä ja se tietää paremmin, kuin kukaan muu, mikä sinulle on parasta.

Olen kuullut usein vanhemman ja viisaamman minän neuvovan luottamaan itseen. Se on toistuvasti vakuutellut ja varmistanut sen mitä aavisteltiin. Vanhempi ja viisaampi minä vahvistaa usein niitä ajatuksia, mitkä leijailivat ilmassa ilman, että kukaan tiesi voiko niihin aavistuksiin uskoa tai luottaa.

Vanhemman ja viisaamman minän saapuessa arvokkaasti huoneeseen, teemme sille tilaa ja ohjaamme sen istuutumaan vapaana olevaan tuoliin. Ihan siihen viereemme.

Se saapuu näkymättömänä hahmona, istahtaa eteemme ja käskee meidän hetken kuunnella. Hiljaisuus ei saa yleensä nauttia nauttia olemassaolostaan, sillä me yleensä kyllä tiedämme, mitä vanhempi minämme meille neuvoisi.

Se pyytäisi ensin rauhoittumaan ja sulkemaan silmät, puhumattakaan hyvästä puoli-istuvasta asennosta. Se kehottaisi laittamaan jalkojeni alle ison tyynyn, siihen polvitaipeiden kohdalle. Se odottaisi, että nappaisin syliini superpehmeän, vaaleanharmaan torkkupeittoni, jonka laittaisin peittämään itseni kaulasta varpaisiin. Seuraavaksi olisi aika kuunnella.

Se osaa neuvoa lyhyen ytimekkäästi, varmasti ja vakuuttavasti. Se ei enää jaarittele eikä jahkaile. Sen ei tarvitse enää arvuutella taikka epäröidä. Se ei siedä vääryyksiä, eikä kehota julmuuksiin.

Anteeksiannon vanha viisas minä pyytää kohdistamaan ensin itseen, vasta sen jälkeen muihin.

 

Monella kuulemallani vanhalla viisaalla minällä on ollut yllättävän samankaltaiset ajatusmaailmat. Kai he ovat sopineet jonkin yhteisen, suuremman ja paremman huomisen niin sinulle, kuin minullekin.

Vanha viisas minä neuvoo melkein poikkeuksetta kuuntelemaan itseään. Luottamaan itseen ja omiin ajatuksiin. Niihin mietteisiin, mitkä eivät ehkä saa arvoistaan huomiota ja jotka silloin tällöin kuitenkin holtittomasti poksahtelevat esiin.

Miksi se aina ottaa esille itseensä luottamisen? Miksi se sitä aina toistelee? Kaitpa se yrittää saada meitä tekemään sen, minkä se tietää meille olevan parasta, koska sehän on me. Sehän on vanha ja viisas minä, vanha ja viisas sinä. Kyllä kai se tietää.

Luota itseesi, kyllä sinä tiedät mitä tarvitset ja haluat. Rohkeasti nyt vaan, menet vaan eteenpäin. Luota, luota!

Sitä se aina hokee, hokee hokemistaan. Vanha viisas minä ja hänen vahvat kauniit sanansa. Niihin tuntuu olevan luottaminen.

Miten sinun vanha viisas sinäsi neuvoisi sinua, tällä hetkellä käsillä olevan haasteesi ratkaisemiseksi?

Hokeeko se samaa juttua sielläkin? Vanha viisas sinä, istuessasi sinua vastapäätä. Vai etkö ole vielä kutsunut sitä kylään? Kutsu ihmeessä! On mukavaa olla hetken vanhempi ja viisaampi ja palata sitten niine neuvoineen ja ohjeineen tähän päivään.

 

Kirjoittanut: Jenni Kiviniemi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *